Eläinten katoaminen
Ei pelkästään eläinten ja niiden katseiden vetäytymisenä pois ihmisten luota, vaan myös eläinten sukupuuttoina. Uusimpien raporttien mukaan yli kolmannesta eläinlajeista uhkaa sukupuutto, ja joka toisen lajin yksilömäärät vähenevät. Tutkijat pitävät tätä suurimpana ympäristöuhkana ihmisille. Viimeisten 200 vuoden aikana yhteinen elämämme on muuttunut radikaalisti; eläimistä on tullut tuotteita ja representaatioita, joiden määrä kasvaa koko ajan. Jos — niin kuin Jacques Derrida väittää — ihmisen subjektiviteetti ei perustu ajatteluun, olemiseen eikä ihmistoiseen vaan eläimiin, mitä nämä suuntaukset ja niiden päätepiste, maailma ilman eläimiä mutta täynnä eläinten representaatioita, merkitsevät meille? Onko mahdollista, että emme vielä tiedä keitä me olemme, tai emme vielä koskaan ole olleetkaan inhimillisiä? Jos emme tiedä, keitä me olemme, ja jos subjektiviteettimme perustuu eläimiin, on todellakin kysyttävä, mikä sitten on eläin, tai eläimet — niin kauan kuin niitä vielä on? Keiden kanssa me täällä elämme? (viitteet: John Berger, Jacques Derrida, Donna Haraway)